lauantai 31. joulukuuta 2016

En lupaa, toivon vaan....

Laitan vanhan vuoden pakettiin, liimaan sen kiinni ja postitan muistojen arkistoon. Sieltä kaivan sen sitten joskus, jos ja kun sitä kaipaan. Varmasti kaipaan sitä en epäile, jokaisesta vuodesta kuitenkin haluaa ja muistaa vain ne kaikkein ihanimmat hetket.

Hetket jotka iloa tuottivat, hetket joiden ei olisi koskaan toivonut loppuvan.
Haihtuu mielestä epätoivoiset yritykset oppia enemmän kuin oma kovalevy koskaan
saattaa tallentaa. Haihtuu mielestä apu jonka olisi halunnut antaa, mutta jokin
esti sen toteutumasta. Haihtuu mielestä lohdutus joka ei riittänyt vaikka tahtoa
apuun olisi ollut. Turha yrittäminen joka ei kaikesta huolimatta toteutunut.

Tänään vannon etten lupauksia tee, en niitä jotka kuitenkin rikon. En edes niitä
jotka pidän jonkin aikaa. Tyhjiä lupauksia tyhjistä asioista . Harhakuvitelmia
todellisesta elämästä. Jos kuitenkin lupaisin käyttää tuota sanaa lupaus hieman
varovaisemmin ja tällä tarkoitan lähinnä niitä jokapäiväisiä asioita esim.
Suklaan ym.syömisiä . Vähemmän vaatteita, tavaraa. Ne nyt ovat vähentyneet
muutenkin iän karrttuessa, ei muutoksia enää pidä luvata.

Ovi avoinna otan vastaan jälleen uudenvuoden. Tässä kohtaa tuntuu aina siltä
kuinka sillä on kaikkea hyvää tarjottavanaan.
Kuinka se huutaa sieltä oven raosta mitä mahdollisuuksia kohti kuljenkaan.
Miten se on järjestänyt minulle sellaisia yllätyksiä joista en koskaan olisi
osannut edes unelmoida. Miten onnellinen voinkaan olla kun sain juuri tämän
elämän ja tänä alkavana vuotena se elämä on vielä parempaa kuin koskaan ennen.
Niitä se sieltä huutelee, osaisimpa vaan tarttua niihin tarjouksiin enkä kävelisi
ohi huomaamattani niinkuin yleensä. Osaisinpa tarttua tärkeään hetkeen kun
sitä tarjoillaan, enkä touhuaisi jotain muuta juuri sillä hetkellä. Osaisinpa
viettää sen tulevan vuoden niin hyvin kun se on minulle järjestetty elettäväksi.

Toivon  niinkuin jokainen että juuri tänä vuonna maailma muuttuisi ja olisi
paljon parempi elää niidenkin jotka todella kärsivät. Sodat, sairaus, kuivuus
rankkasateet ym.ym. Kunpa taikasauva osuisi niihin edes sen verran että
niistä kärsivät voisivat elää ihmisarvoista elämää. Kunpa saisivat tuntea
enkelinsiipien lohduttavan ja parantavan vaikutuksen. Uuden paremman
elämän alun. Sellaisen onnellisen elämän , millaista suurin osa ihmisistä
kuitenkin elää.
Toivon että ilo ja valo olisi kaikille joka päiväistä.
Toivon että jokainen voisi toteuttaa toiveensa , haaveensa. Enkä tarkoita
tällä pelkästään materiaa vaan sydämmen toiveita.
Toivon  että oppisimme rakastamaan itseämme niinkuin lähimmäisiämme.
Toivon että oppisimme rakastamaan lähimmäisiämme niinkuin itseämme.

Toivon jokaiselle onnellista uutta vuotta❤






sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulun odotusta....

 Joulu hiipii meidän taloon.....tai pitäisikö sanoa tulee ryminällä .Oikeastaan
on jo tullutkin sillä onhan jo kohta ihan oikea joulu.
Joulun odotus on ihan  parasta aikaa. Kaikki se valmistelu mitä siihen kuuluu.
Lahjojen suunnittelu....tai minulla MITÄ IHMETTÄ MÄ OSTAISIN. Joka vuosi sama
virsi ja ihan turhasta. Aina jotain tulee hankittua ja kuin itsestään
ne mieleen tupsahtavat, ehkä jotkut mainokset jonkin verran auttavat....joskus.

Vuosi vuodelta kaivan laatikoiden kätköistä joulukoristeita aikaisemmin
ja aikaisemmin. Luopua niistä kuitenkin raaskiin aina loppiaisen
mentyä ja viimeinen kynttelikkö katoaa ikkunalta Nuutinpäivänä.
Sen jälkeen alkaa talossa kevät!
Mutta nämä ystävältä saadut tontut ja enkeli pääsevät ihan ensimmäisten
joukossa esille. Niin myös tänäkin jouluna, siinä ne sitten toivottavat
jokaisen tulijan joulukotiin....



Jos vain mahdollista niin haluaisin kuusen sisälle jo pikkujouluna. Kuusen
myyjät ilmaantuvat vasta paljon myöhemmin, mutta olen vakavasti
pohtinut jospa kysäisisin paikallisilta metsänomistajilta liikenisikö
yksi kuusi meille jo aikaisemmin. Tänä jouluna se ei ole niinkään
tarpeellista koska pikkuväki vanhempineen on tulossa meille ja
perinteisesti he koristavat kuusen. Mutta ehdottomasti me haemme
tänäkin vuonna kuusen heti kun myynti alkaa siinä se sitten saa odottaa
pelkät kynttilät ja tähti yllään koristajia. Mutta onpahan ainakin sisällä
tunnelmaa luomassa.
Siihen asti tyydyn aina ja ehdottomasti kuusenoksiin maljakossa.
Muutamat tontut sielläkin keikkuu.


Joulukukat....niitä haluaisin ostaa heti kun ensimmäiset amaryllikset ja joulutähdet  ym.
ilmestyvät kauppoihin. Kidutan itseäni kun kuuntelen miten ihmiset kehuvat 
niitä ostaneensa ja puolustelen niiden kalleutta miksi vielä odotan.
Sitten eräänä päivänä herään sellaiseen poltteeseen että on aivan pakko ostaa
maksoi mitä maksoi. Ostan sitten ikkunalle ja pöydälle ja sinne huoneeseen ja tänne
huoneeseen. Olen myös onnekas koska nimipäiväni osuu tähän vuoden aikaan niin
silloin myös saan kukkia joten niitä on ihan joka paikassa ja NAUTIN!
Se että yleensä jouluna tulee lisää kukkia ei haittaa mitään koska olen
ihan loistava myös tappamaan niitä. Ensimmäiset ehtii ihan hyvin kuolla kun
viimeisiä kannan sisälle.
Tämä alla oleva kukka on hyvin arvokas ja ihana jouluruusu. Niinkuin on
sen antajakin.Pelkään että tapan senkin ennenkuin on joulu, kokemusta siitäkin.


Tänä vuonna on ennen joulua paljon töitä ja vähän kiirettä kotonakin että saan kaiken
valmiiksi siksi kuin pitääkin. Joku lohduttaa:" Ei tarvii olla kaikkea, ei tarvitse
hankkia kaikkea, ei tarvitse siivota, ei lahjoja, ei sitä ei tätä.!"
MUTTA KUN NAUTIN kun pitää tehdä ja on sitä ja tätä . JUURI SITÄ 
ON JOULUN VALMISTELU. Se on jokaiselle omanlaista valmistelua. Yritän
ymmärtää niitäkin jotka vihaavat "jouluhössötystä" niin eikö silloin heidänkin 
kuuluisi ymmärtää meitä "hössöttäjiä".
Kaiken kiireen keskellä olen kaikesta huolimatta ehtinyt nähdä jälkikasvuani, 
olen käynyt myyjäisissä. Olen menossa konserttiin , ehdin hiljentyä kirkossa
ja ehdin ostaa ne lahjatkin, leipoa, laittaa ruoat ja käydä vielä töissäkin..
Olen ehtinyt koska tämä on sitä onnellista joulunaikaa kaikesta huolimatta.


Istun hetkeksi ja katselen kynttilän rauhoittavaa liekkiä. Se pyytää ajattelemaan
mikä on juuri nyt tärkeää. Se muistuttaa heistä rakkaista joita ei enää ole
kanssamme viettämässä joulua . Se muistuttaa läheisten tärkeydestä.
Se muistuttaa välittämään heistäkin kenellä ei ole mitään eikä ketään.
Se muistuttaa juuri minua, miten onnellinen jokaisesta päivästä olen......